Kategoria: Yleinen

Plaanan henkilöstö teki perjantaina 20.5. työmaakäynnin Poikkimaantien työmaalle. Työmaakierroksella Plaanan rakennuttamisen projektipäällikkö Pekka ja Poikkimaantien valvoja Janne, kertoivat työmaasta ja urakan etenemisestä. Poikkimaantien työmaan jälkeen tutustuttiin myös Vt 22:n parantamisen työmaihin Kaukovainion ja Heikkilänkankaan välillä.

Lauantaiaamuna 21.5. Plaanalaiset suuntasivat Luulajaan, jossa tiedossa oli kaupunkiin tutustumista ja shoppailua. Päivän päätteeksi tehtiin tutustumiskäynti Luulajan läheisyydessä olevaan Gammelstadin kirkkokylään, joka on Unescon maailmanperintökohde.

Oulun kaupungin ympäristö- ja yhdyskuntapalvelut on julkaissut videolinkin Youtubessa Poikkimaantien rakentumisesta. Videolinkki on nähtävissä tästä.

Poikkimaantien ensimmäisen vaiheen urakkakokonaisuuden muodostavat katu- ja tiejärjestelyjen sekä siltojen rakentaminen Kajaanintien ja Vaalantien välisellä noin 1,5 kilometrin pituisella osuudella. Urakassa rakennetaan noin 260 metriä pitkä Oulujoen ylittävä Poikkimaantien silta, joka muodostaa katuyhteyden lisäksi kevyen liikenteen pääreitin Oulujoen ylitse. Urakassa rakennetaan lisäksi kuusi uutta alikulkusiltaa Poikkimaantien poikittaisia kevyen liikenteen yhteyksiä varten. Plaana toimii hankkeen rakennuttajakonsulttina.

Karjasillan länsilaidalla tapahtuu maankäytön kehittämisen osalta paljon lähivuosina. Karjasillan ja Höyhtyän alue täydentyy mm. Haasiokadun ja Höyhtyänpuiston täydennysrakentamiskohteilla. Uudisrakentamista suunnitellaan Lekatielle, vanhan Kalevan talon kohdalle sekä Sisustajantorin pysäköintialueille Leevi Madetojan kadun varrelle. Lisäksi vanhaa selvaakitalokantaa uudistetaan Höyhtyällä.

Plaana on ollut aktiivisesti mukana Karjasillan länsiosan hankkeissa toimimalla kaavamuutosvaiheessa liikenteen- ja ympäristön asiantuntijatehtävissä, laatimalla maankäytön perusselvityksiä sekä liikenne- ja ympäristösuunnitelmia.

Entisen kauppapuutarhan paikalle sijoittuva Haasiokatu 8 täydentää Karjasillan vanhaa asuinaluetta.
Rakentaja Lemminkäinen.

Plaanan henkilöstö virkisti mieltään 26.2. tutustumalla Superparkin aktiviteettipuistoon. Liikunnallisen tuokion jälkeen perjantai-iltapäivä jatkui pohtimalla pienryhmissä omaa urapolkua sekä mahdollisuuksia kehittää omaa työuraansa. Alustuksena Jorma Hämäläinen kertoi lähes 35 -vuotisesta insinöörin urastaan keltanokasta aina raudanlujaksi ammattilaiseksi.

Plaana Oy:llä on nyt kaksi omaa RAP -pätevyyden (FISE) rakennuttajaa, kun Pekka Mosorin uusi pätevyytensä ja Janne Lohela sai RAP -pätevyyden helmikuussa. Pätevyys on voimassa 7 vuotta kerrallaan ja sen myöntää FISE Oy. Rakennuttajan pätevyys (RAP) merkitsee kykyä toimia hankkeen vetäjänä ja rakennuttamistehtävien hyvää hallintaa.

Plaana Oy laatii katusuunnitelman tulevalle Ranta-Toppilan asuinalueelle, josta on määrä tulla Toppilan aluekokonaisuutta täydentävä, pienipiirteinen ja merellinen asuinalue. Plaana on ollut mukana suunnittelutyössä vuodesta 2013 lähtien asemakaavoitukseen liittyvän liikenteen- ja ympäristön yleissuunnittelman laatijana. Tyypillistä tulevalle asuinalueelle ovat pienipiirteinen, hallittu katutila, jota katuaukiot rytmittävät. Katu- ja rakennussuunnitelmat valmistuvat keväällä 2016.

Plaana toimii rakennuttajakonsulttina Poikkimaantien rakennushankkeessa, jonka rakentaminen etenee aikataulussa maarakennustöiden osalta. Oulujoen ylittävä silta on jonkin verran suunniteltua aikataulua jäljessä johtuen lähinnä sillan perustamistapaan liittyvistä suunnitelmamuutoksista.

Liikenneväylien rakennekerrokset on suurelta osin tehty Vaalantien ja Kajaanintien väliseltä osuudelta. Poikkimaantien sillan kohdalle on rakennettu työsilta, jota käytetään apuna varsinaisen sillan rakentamisessa.

Poikkimaantien poikittaisten kevyen liikenteen väylien alikulkusiltojen betonivalut on tehty kesän aikana, mikä mahdollistaa Vaalantien sekä Kajaanintien varsien kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen osittaisia käyttöönottoja syksyn aikana. Lisäksi Poikkimaantien ja Vaalantien liittymäalueen rakennustyöt ovat käynnistymässä, minkä johdosta Vaalantien liikenne siirretään rakennetulle kiertotielle arviolta marraskuun aikana.

Hanna Kaurala ja Riina Isola ovat valmistuneet lokakuussa Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan diplomi-insinööri tutkinto-ohjelmasta. Hanna teki diplomityönsä aiheesta: ”Asukaspysäköinnin kehittäminen Oulun kaupungissa” ja Riina aiheesta:”Tienpidon kehittäminen alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta”. Hannan diplomityössä toimenksiantajana toimi Oulun kaupunki. Työssä tutkittiin asukaspysäköintiin vaikuttavia tekijöitä ja erilaisia pysäköinnin järjestämisen vaihtoehtoja. Riinan diplomityö on tehty Lapin ELY -keskuksen toimeksiannosta. Työssä käsiteltiin Lapin ELY-keskuksen tienpidon rahoituksen ja toteutuksen nykytilannetta sekä rahoituksen kohdentamisen vaihtoehtoja.

Hanna Kaurala on työskennellyt liikennesuunnittelijana Plaanassa vuodesta 2007 lähtien. Riina Isola on aloittanut Plaanassa diplomityöntekijänä toukokuussa 2015 ja jatkaa valmistumisensa jälkeen liikennesuunnittelijan tehtävissä.

Plaana on laajentanut osaamistaan suunnitteluhankkeiden havainnollistamisessa. Aiemmin ostopalveluna hankitut virtuaalimallit tehdään nykyisin oman henkilökunnan voimin. Työkaluna suunnitelmien virtuaalisessa mallintamisessa ja visualisoinnissa on Virtual Map -ohjelma. Virtuaalimallin avulla voidaan tehostaa kommunikointia suunnittelijan ja tilaajan kesken, parantaa suunnitteluratkaisuja sekä saavuttaa aika- ja kustannussäästöjä. Lisäksi maantien tai kadun virtuaalimalliin voidaan yhdistää muiden suunnittelualojen suunnitelmia ja todeta niiden yhteensopivuus.

Virtuaalimallia on mahdollista hyödyntää monin tavoin. Jo suunnittelun aikana voidaan kokouksissa tehdä virtuaalisia maastokäyntejä, Asiakkaille virtuaalimalli on havainnollisuutensa vuoksi käytännöllinen päätöksenteon apuväline. Mallin avulla hanketta voidaan esitellä havainnollisesti myös yleisölle. Katseluohjelman avulla loppukäyttäjä voi liikkua mallissa vapaasti tai vaihtoehtoisesti valmiiksi laadittuja kulkureittejä pitkin. Koska mallissa voi navigoida ilman erillisiä ohjelmahankintoja, kaikki halukkaat pääsevät tutustumaan virtuaaliseen suunnitelmaan.

Vuoden 2015 Liikenne ja maankäyttö seminaari järjestetään Helsingissä kuntatalolla 7.-8.10. Päivien ohjelma sisältää sekä kaikille yhteiset osuudet että useita eri teemojen rinnakkaissessioita. Plaana osallistuu seminaariin kolmella esitelmällä:

Tuovatko viihtyisä ympäristö ja toimivat liikenneratkaisut ihmiset ja palvelut takaisin keskustaan -Case Kuusamo

Leena Pehkonen ja Jorma Hämäläinen esittelevät Kuusamon keskustan kehittämissuunnitelmaa, jossa on tutkittu, miten liikenneväylien ja ympäristön kehittämisellä voidaan palauttaa vanhan keskustan elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on ollut tuoda Kuusamon keskustaan elämyksellisyyttä, jolla myös matkailijat saadaan kiinnostumaan keskusta-alueesta ja sen palveluista. Lisäksi suunnitteluratkaisut toteuttavat asemakaavan tavoitetta aukion rakentamisesta ydinkeskustan alueelle.

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia- Case Oulun Kaukovainio

Hilkka Piippo Plaanasta ja Antti Määttä Oulun kaupungilta valmistelevat esityksen 1960 -luvulla asemakaavoitetun ja rakennetun Kaukovainion kaupunginosan kehittämishankkeesta. Vuonna 2010 aloitetussa Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelussa oli maankäytön osalta tavoitteena pohtia olemassa olevan asuinalueen kehittämisen menettelytapoja, palvelukeskuksen parantamista ja muuta täydennysrakentamista sekä tutkia joukkoliikennekaupungin toteuttamista lähiökehällä. Tavoitteena oli myös, että asukkaat osallistuvat tavoitteiden määrittelyyn sekä suunnittelevat omaa aluettaan. Liikenneverkon kehittämisen ja parantamisen osalta tavoitteena oli, että esitetyt ratkaisut tukevat jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvua.

Asukaspysäköinnin vaihtoehtoja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa

Jorma Hämäläisen ja Hanna Kauralan esitelmä pohjautuu Hannan valmisteilla olevaan diplomityöhön, joka käsittelee asukaspysäköintiin vaikuttavia tekijöitä ja sen järjestämisen erilaisia vaihtoehtoja. Asukaspysäköinnin järjestäminen on monen kaupungin keskustassa haaste. Keskustoissa asuntorakentaminen voi olla ajalta, jolloin auton omistaminen on ollut nykyistä harvinaisempaa. Rekisteröityjen henkilöautojen määrä kasvaa vuosittain, vaikka kasvuvauhti on hidastunut. Väestön keskittyminen suuriin kaupunkikeskittymiin luo paineita kaupunkirakenteen tiivistymiselle.